maanantai 31. heinäkuuta 2017

Lomien jälkeen

Huomenna palaan töihin. Samaan huoneeseen, viereiselle työpisteelle, erikieliseen työtehtävään, tuttuun tiimiin. Töissä viihtymisestä huolimatta ahdistaa vähän. Kuulemma se on normaalia muutoksen edessä. Eikä oikeastaan ahdista töihin meno vaan edessä häämöttävät pimeät ja hyiset kuukaudet, päiväkotirumba, flunssakierteet, eestaas raahattavat kuravaatteet, aina jollain tavalla vääränkokoiset tai rikkoutuneet välikausivaatteet. 

Mutta jos vielä muistelisi hetken 10 päivän kesäreissua, jolta kotiuduin lasten kanssa lauantai-iltapäivällä. (Mies jäi Helsinkiin konserttiin, joten jouduin kohtaamaan pelkoni ja ajamaan Helsingistä Turkuun. Väljä ja tasainen moottoritie ei kuitenkaan tuntunut Pärnu-Tallinna-tien kauhukuskien seassa matkaamisen jälkeen kummoiseltakaan, ja pääsimme ihan mukavasti kotiin saakka.)



Aluksi lähdettiin päivälaivalla Tukholmaan. Pojat saivat Batman-kasvomaalaukset ja nukkuivat mojovat päiväunet hytissä, jopa Aikavaras. Tukholmassa vietimme puolitoista päivää. Gröna Lundissa viihdyttiin peräti kahdeksan tuntia - sen jälkeen lähtöprotestit olivat niin velttoja, että ilmeisesti lastenkin huvittelukiintiö täyttyi. Seuraavana päivänä käväistiin Skansenissa ja ajettiin satamaan, josta laiva lähti Riikaa kohti.

Aikavaras laivalla vilkuttelemassa vastaantulijoille.


Unirosvo valitsi huvipuistossa samanlaisen sateenkaarijäätelön kuin Aikavaras, "koska Aikavaraskin valitsi sen".


Skansenin vetonaula. Ei eläimet vaan taas yksi vedenkuljetusrata.


Latviassa asuimme Jurmalassa kolme päivää. Tuuliset hiekkarannat, lasten rakastama kiipeilyrata metsässä, jätskiä, junamatkoja, päiväretki Riikaan.


Aikavaras poimii simpukankuoria.

Kiipeilyradalla - valjaiden tehoakin tuli testattua.

Aikavaras elementissään.

Unirosvokin tykkäsi alkujännityksen jälkeen älyttömästi. "Tää on sopiva rauhallinen peli mulle", se puhisi taiteillessaan radoilla, "mää sujun tässä. Mä sujun ja mä kelpaan tässä."

Unirosvon rataspäiväunien aikana Aikavaras ihaili jokisuihkulähdettä Riikassa ja innostui hetken päästä lemmensillan rakkauslukoista.


Sitten Pärnu, vanha kesätuttu. Aikavaras fiilisteli suihkulähteitä, kesäkukkia ja koristeellisia taloja. Pahaa pitsaakin. Vuokrasimme pyörät vuorokaudeksi. Lähes huomaamatta Aikavaras polki valitsemallaan pinkillä kukkapyörällä yhden iltapäivän aikana kaupungin ympäri ja ristiinrastiin. Mies juoksi saman reitin lasten nukkumaanmenon jälkeen ja mittasi matkan: 15 kilometriä. 

Rantaleijona poseeraa jossain Jurmala-Tallinna-välin pysähdysrannalla.


Peruskiukuttelujen lisäksi reissussa kuului paljon veljesten naurua ja hassuttelua. Omat apinat.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti