tiistai 18. maaliskuuta 2014

Välipala-ajan tunnusääni



Siinä missä tervehenkiset odottajat himoitsevat tuoreita mangoja ja jääkaappikylmää ananasta, mun on pahoinvoinnin väistyttyäkin ollut vaikea syödä hedelmiä. Syksyllä söin kotimaisia omenia. Kunnes yksi maistui oudolta; sen jälkeen en pystynyt edes haistamaan niitä. Avokadot (onhan se hedelmä?) menivät aluksi, sitten eivät, sitten taas. Banaani ja kiivi upposivat välillä, väkipakolla. Tammikuussa mandariinit/satsumat/klementiinit tekivät kauppansa, mutta sitten niiden kausi alkoi olla ohitse ja tarjolla oli vain nahistuneita yksilöitä. Noin ylipäänsä yökkäysrefleksi iskee helposti, jos hedelmä maistuu hitusenkin "väärältä".

Onneksi tällaisena aikuisnerona keksin, että sauvasekoitinta voi käytellä muuhunkin kuin sosekeittoihin. 

Samalla sain ratkaistua ongelman, että välipala-aikaan on lievä nälkä mutta ei tee mieli juuri mitään. Juotavassa muodossa alas menee myös sellaisia hedelmiä, joita tässä siunatussa tilassa en kykene syömään sellaisenaan lainkaan, esimerkiksi omena ja appelsiini. 

Huomaa leikkijuna keittiön nurkassa. Tahatonta kuvausrekvisiittaa.


Tavallisin välipalajuoman kombinaatio on banaani + omena + kiivi + appelsiini + maustamaton jogurtti. Joskus lisänä on avokadoa. Toisinaan osa juomasta päätyy Aikavarkaan kuppiin, toisinaan sauvasekoittimella surautellaan vain puolikas banaani ja puolikas kiivi ja Aikavaras napostelee ne toiset puolikkaat sellaisenaan. 

Kuulemma joillain on sellaiset ihanan tyhjät työtasot keittiöissä. Meillä hedelmäkasat majailevat sovussa jätepaperipinon kanssa, paperit kun päätyisivät silppuna ympäriinsä jos ne olisivat ULOTTUVILLA. Arvatkaa kenen.

Kun pilkkominen ja surina on ollut jokapäiväistä, Aikavarasta vaivannut sauvasekoitinkauhu on väistynyt. Sauvasekoittimen tunnusääni on päässyt leikkeihinkin mukaan.

”AAaaAAaaAAaaAAaa”, Aikavaras matkii sauvasekoittimen ääntä ja työntelee pitkulaista käpyä hiekkalaatikon hiekkaan. 

Ritualistisesti Aikavaras myös varmistelee keittiössä, että irrotan johdon pistorasiasta varsinaisen työvaiheen jälkeen, tarkka vekara kun on. 

Huomaan tapani mukaan jumittavani parin hyvin samantyyppisen pirtelöversion parissa. Kohta tulee korvista ulos. Otetaan vastaan kivoja, pirteitä vitamiininsaannin takaavia ehdotuksia! Mitä suosittelet?

P.S. Räkiksen takia Aikavaras vietti viikon kotihoidossa. Tänä aikana sauvasekoitin alkoi herättää Aikavarkaassa mystistä teennäisvastustusta: laitteen nähdessään Aikavaras alkaa vaikerrella ja kiskoa mun vaatteita ja takertuu mun jalkoihin. Eieieieiei-ulinassa on kuitenkin jotain varsin epäaitoa, ja kunhan sekoitin alkaa survoa hedelmäpaloja sileiksi, protestointi vaihtuu ilakoinniksi. Ymmärrä nyt näitä taaperoita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti