Vahinkounikoulu

Kuukausi sitten Aikavaras lakkasi nukahtamasta syliin. Tuttu nukuttamiskäytäntö ei enää onnistunutkaan. Kun illalla istuin sohvankulmaan ja otin Aikavarkaan poikittain syliin, kaveri alkoi tempoilla niin että onnistui lopulta aina karkaamaan sylistä – takaisin lattialle, etsimään sohvan alta palikoita jotka iltasiivouksessa oli ehkä jääneet keräämättä. Vaihtoehtoisesti Aikavaras pysyi sylissä, mutta potkiskeli ja repi mun hiuksia, tökki nenää, kiskoi alahuulta, venytteli mun paidankaulusta… ja piristyi omasta aktiivisuudestaan.

Totesimme tuolloin, että ei tule mitään. Pakko laittaa se pinnasänkyyn rauhoittumaan ja nukahtamaan suoraan sinne.

Nykyisin Aikavaras siis nukahtaa yksin omaan sänkyynsä. Käytännössä nukuttaminen menee niin, että iltapuuron, hammaspesun, vaipanvaihdon ja yöpuvun pukemisen jälkeen Aikavaras kannetaan sänkyynsä, jossa kaveri hulinoi itsensä uneen. Aikaa kuluu viidestä minuutista puoleen tuntiin. Joko mä tai Mies istutaan nojatuolissa ja luetaan/surffataan kännykällä. Aikavaras sinkoilee ja möyrii pitkin sänkyä, nousee seisomaan ja heittäytyy selälleen, välillä huutelee ja hölisee, ja tietysti heittelee tuttia pinnojen välistä. Tutin palauttamisessa pitää olla tarkkana – ei saa olla liian nopea, ettei Aikavaras tulkitse sitä pudottamis-nostamisleikiksi ja innostu liikaa, mutta ei saa odottaa niin kauan että Aikavaras alkaa varsinaisesti itkeä tutin perään. Pikkuhiljaa kalteriapina rauhoittuu, riekkuminen vaihtuu uniseksi kierimiseksi ja nojatuolissa istujalta loppuu sirkusviihde. Häkkieläimen silmät painuvat kiinni ja tutti pysyy suussa.

Yösukat Aikavaras saa jalkaansa vasta nukahdettuaan. Uni syvenee muutamassa minuutissa niin, että kaverin varpaita voi siirrellä ihan rauhassa. Turha niitä sukkia on yöpuvun yhteydessä taistella jalkoihin, kun pinnasänkyriehunnan tuoksinassa Aikavaras kiskoisi nekin pois ja nakkelisi sängystä yksitellen (kokeiltu on).

Näin toteutimme vahingossa lapsellemme jonkinasteisen unikoulun. Kyllä tämä parannusta on entiseen, etenkin kun nukuttajaksi kelpaa kumpi tahansa eikä tarvitse jännätä, herääkö Aikavaras sänkyyn siirrettäessä. Ja mikäli emme yövy vieraassa paikassa tai Aikavaras ei ole kipeä, yöunet ovat nykyisin huomattavan yhtenäisiä.

En olisi vielä pari kuukautta sitten uskonut, jos joku olisi sanonut että pian riittää että istut vieressä miettimässä omiasi, ja Aikavaras simahtaa yksinään sänkyynsä koko yöksi.

Jos nukuttaminen tökkii ja kaipaat muutosta, suosittelen uskomaan että joku ilta se vielä onnistuu.