Mies
piti viimeisen kesälomaviikkonsa. Ehdimme käydä...
...pariinkin otteeseen rannalla
kastelemassa pohkeita (ja uhkarohkea Unirosvo vähän enemmänkin)
Iik, peppu kastuu |
...Zoolandiassa hurjastelemassa (neljättä kertaa tänä kesänä)
Nyt jo riittävän iso tähänkin vempaimeen |
...Kuralan
kylämäessä hevosia morjestamassa ja lampaita syöttämässä
Vyö unohtui |
Unirosvo pelkäämässä kanoja |
...Naantalin
puutalo- ja purjeveneidylliä ihastelemassa sekä hakemassa vähän urbaanimpaa
tunnelmaa Turun keskustasta (no, föriajeltiin lähinnä).
Ei kuvia Naantalista eikä kotikaupungin jokirannasta |
On syöty ranskalaisia ja jätskiä ja venytetty pinnoja. On hyöritty takapihalla, jota tähän mennessä ei tänä kesänä juuri käytetty; nyt lämpimällä ilmalla lapset on heitelleet siellä krokettipalloja hetken aikaa vähän joka välissä.
Testattiin
ensimmäistä kertaa Ikean lapsiparkkia pikaisen pitäiskö-hankkia-tietokonepöytä
-visiitin aikana; Aikavaras jouduttiin raahaamaan pois sieltä.
Pojat purkaa omat lelut rattaista ja hyökkää muiden autoilla päristämään. Huomaa sammakkoviitta. |
Lisäksi
mä
ja Mies käytiin kesäteatterissa poikien ollessa erinomaisen
vieraskoreita
Mummin ja Vaarin hoteissa. Näytelmä oli huono, mutta katsomoon sai ottaa
viinilasin mukaan eikä sadekuuro iskenyt ennustetulla rankkuudella. Onnistuinpa myös treffaamaan eräänä iltapäivänä
ystäväni kanssa vailla lapsiaveceja.
Eilen aloitin lukemaan lupaavan oloista kirjaa. Tokaa tänä kesänä! Tosin en ole vielä saanut sitä ensimmäistä loppuun. Pöyristyttävän laiskaa ja keskittymiskyvytöntä ex-kirjatoukalta, mutta puolustuksen puheenvuoro: kun itsellä on ns. kirjoitusvaihe päällä (ja univelkaa), on hankala syventyä muiden teksteihin.
Varsin hyvä viikko siis, vaikka Unirosvolla alkoikin (ilmeisesti kiitoksena ahkerasta vieraiden syöttötuolien nuolemisesta) viime yönä kesäflunssa. Meriitti sekin, kun on ensimmäinen pöpö sitten vapun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti