Sekalaista tapahtuma(ttomuus)reportaasia tarjolla

Viime viikonloppuna satoi ilmeisesti muutamassa päivässä sellainen sademäärä, joka tavallisesti sataa täällä koko vuoden aikana yhteensä. Perjantaina kahlattiin planetaariomuseoon, josta onneksi löytyi hyvä leikkinurkka lapsille. Lauantaina paettiin tulvasateita bussilla etelämpään Los Cristianosiin, jossa olikin jotakuinkin rantasää.


Perjantaina kastuneet kengät olivat sunnuntaina vielä uittomärät. Kun sade vihdoin lakkasi, vein ne katolle kuivumaan auringossa. Kuivuivat parissa tunnissa. Taas pystyi pesemään pyykkiäkin (sisällä ei ole kuivatus- eikä juuri kuivumismahdollisuuksia).

Hiekkakakkuja Los Cristianosin rannalla

Bussin ikkunasta näkyi sateenkaaria Santa Cruzista lähdettäessä ja sitä taas illalla lähestyttäessä, kun sadealue törmäsi poutasäähän.

Pojat pääsivät parturiin. Unirosvolle käynti oli ensimmäinen laatuaan, tähän asti mä olen saksinut pehkosta silloin tällöin suortuvan sieltä täältä, lähinnä niskasta, otsasta ja korvien päältä. Ihan siileiksi ei vedetty, jotta hiukset vielä suojaavat auringoltakin (vaikka pojat ovat yllättävän kiintyneitä kesälakkeihinsa).

Kiipeily sujuu, vaikka kiharapehko katosi

Unirosvo haahuilee Palmetumissa, kasvitieteellisessä puutarhassa

Eka flunssa iski. Aikavaras aivasteli ja niiskutteli ensin pari päivää, tänään Unirosvokin. (Hämmentävää kyllä, vajaan puolentoista vuoden takaisen kitarisaleikkauksen jälkeen Aikavarkaan nenä ei ole vuotanut koskaan; limaa saattaa olla paljonkin, mutta se valuu aina nieluun päin. Unirosvo on täysin päinvastainen tapaus. Pienikin basilisko, niin jatkuvasti räkä valuu leukaan saakka ja pitkin poskia.) Apteekkeja löytyy joka kulmasta ympäri vuorokauden, mutta niissä on hieman haasteellista asioida puutteellisella kieliyhteydellä. Kaikki lääkkeet on tiskin takana ja pakkausselosteetkin espanjaksi - enkä ruvennut raahaamaan muutenkin täpötäysissä käsimatkatavaroissa tuttuja kuumelääkepulloja silloin terveitä poikia varten (ruumassa taas olisi saattanut olla liian kylmä lääkkeille, jotka pitää säilyttää huoneenlämmössä). Nenäsuihkeiden lisäksi pakkasin suppoja mukaan ihan siltä varalta, että joku yllättävä kipu-kuume-katastrofi iskee kesken lennon, mutta...supot.


Viimeksi sairasteltiin jouluna; peukut pystyyn, että tämä tauti on lievempää virussorttia kuin se RS-virukseksi epäilty pentele silloin.

Pojat ihmettelevät näköalaa Palmetumin kasvitieteelliseltä kukkulalta. Auditorio bongattu taas!

Toiselta rinteeltä avautuu viehättävä näkymä öljynjalostamolle päin.

On käyty puistoissa (meillä on täällä Liskopuisto, Kiipeilypuisto, Yläpuisto, Paloautopuisto ja Hinauspuisto), ravintolassa, kaupassa. Syöty lounaaksi mun laittamia kasvismössöjä ja päiväunen jälkeen jonkun toisen laittamaa ruokaa jossain ihmisten ilmoilla. Aikavaras on nukkunut välillä päiväunet, usein ei. Monesti ollaan iltapäivällä otettu kahdet rattaat ulos mukaan, koskaan ei tiedä milloin kolmevuotiaille jaloille tulee totaalistoppi, ja Unirosvo ei enää viihdy repussa kovin hyvin. Välillä Unirosvokin kävelee pitkät matkat, toisinaan taas juoksee karkuun väärään suuntaan tai jää kaivelemaan jokaista pulunkakkaa.

On katsottu YouTuben kautta Tuomas Veturia ja Pikku Kakkosen nimipäiväonnitteluja, joista Unirosvo tykkää. Olen lukenut e-kirjan, koska täältä ei löydy englanninkielistä kirjallisuutta kovin helposti, ja yllätyksekseni pidin sähköisestä kirjaformaatista vastoin monivuotista ennakkovihamielisyyttäni. Plussaa siitä, että oli vaikeampi kurkkia loppuratkaisua ennakkoon (ikävä paheeni, josta tahtoisin eroon).


On totuttu olemaan täällä toistaiseksi.