Viime
viikosta vaivannut leppä- ja pähkinäpensasallergia yhdistyneenä
katupölyärsytykseen jalostui kunnon flunssaksi tässä pari päivää sitten.
Unirosvo heräilee harva se hetki; jahka jaksan kuunnella iltahuutoja (ja saan
ehkä Aikavarkaan poistettua asunnosta yöksi tai pariksi), toteutan ystävän suositteleman
pistäytymisunikoulun. Bonuksena Aikavaraskin on hortoillut parina yönä
unissaan.
Niin
että vähän on puolivillainen villaton olo.
 |
| Kohta kymmenkuinen nousee joka paikkaan, vetelee laatikot auki, irrottaa otteensa ja kokeilee osaako seistä huterin polvin, ja lopuksi kaatuu. |
 |
| Selfie-yritelmä |
Unirosvon päiväunirytmi on päivittynyt, ja kolmien unien
sijaan kahdet riittävät useimmiten. Iltapäiväulkoilun aikaan vauva onkin
pääsääntöisesti jo hereillä. Kunhan säät vielä lämpenevät entisestään ja paljaat kädet
pääsevät hipeltämään ruohikkoa ja hiekkalaatikkoa, Unirosvo varmaan alkaa
viihtyä maassakin paremmin, mutta toistaiseksi se tykkää keinua. Vaikka puoli
tuntia putkeen. Välillä otan sen keinusta pois: josko haluaisit tehdä täällä
puistossa jotain muutakin? Seuraa rimpuilua pois sylistä, konttaaminen kitisten
keinun alle ja kurkottaminen ylöspäin samalla änisten.
Okei, selväksi tuli, keinu sitten.
 |
| Onnellinen |
 |
| No jos ihan vähän jotain muutakin ennen kuin taas keinutaan |
 |
| Aikavaras etsii (turhaan) kukkia kasteltavakseen (tyhjän kannun kanssa) |
 |
| Vaikka poikien puolen tunnin yhtäaikainen nukkuminen poistui päiväjärjestyksestä, Unirosvon kanssa saa onneksi levättyä Aikavarkaan päiväunienkin aikana vähän paremmin kuin Aikavarkaan kanssa aikoinaan. Kuopus kun köllöttelee välillä sylissä ihan mihinkään säntäilemättä ja saattaa viihtyä minuuttitolkulla tutkimassa kuolaista kättään, joka kiinnostavasti kerää matosta pölyä pintaansa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti