Hiuksia ja vaatteilla koreilemattomuutta

Aikavarkaan kuontalo yltyi melkoiseksi pehkoksi tässä Unirosvon synnyttyä. Paksu tukka nousee sekavaan kiharaan ja sojottaa villisti eri suuntiin. Kun tulossa oli peräti useampi edustustilaisuus (Isomummin 80-vuotisjuhlat ja Kummitädin häät), oli tarpeen tehdä ajanvaraus kylpyhuoneessamme toimivaan parturipalveluun. Naks naks, lauloivat sakset taas toissaviikolla. 

Tukka siisteimmillään, hetken ajan, juuri sileäksi silitettynä päiväunen jälkeen

Viime viikkojen lempikirja, Miinan ja Manun majakkaseikkailu ("Saaren arvoitus")

Sopivia jälkeen-kuvia etsiskellessäni huomasin, että meillä ei liiemmin vaatteilla koreilla. Vaikka en julkaise lapsesta kasvokuvia, Aikavarkaan anonymiteetti lienee vaakalaudalla, kun kaikissa ulkona otetuissa kuvissa on samat vaatteet. Mutta lapsi on söpö, joten koreilkoon sitten naamallaan virtuaalimaailman ulkopuolella. 

Toisaalta viime viikon sunnuntaina yritettiin koreilla vaatteilla, siellä Isomummin 80-vuotisjuhlissa. Kävi näin: Aikavarkaalla oli vihreät chinot ja mustavalkoruudullinen kauluspaita. Oikein kivat sunnuntailounasvaatteet. Aikuiset saivat alkumaljat, ja Aikavarkaaseen iski paha maljakateus. Mies antoi sille alkoholittoman lasin, osaahan se juoda jo Isojen Lasten Mukistakin (eikä auttaa saisi: "Äiti! Tämä käsi pois!" [tarttuu mun käteen, jolla koitan vahtia että muki kallistuu vasta huulilla]). Totta kai vähän vahdittiin käsi auttamisvalmiudessa, miten se sitä kuplajuomaa (”Pahaa! Lisää!”) kippaa suuhunsa. Vaan ei vahdittu tarpeeksi: kymmenen minuuttia juhlapaikalla, ja sekä paita että housut olivat etumuksestaan likomärät. Valokuviakaan ei ollut ehditty napata, ja vaihtovaatteet olivat vähintäänkin 90 % ankeammat. Onneksi sentään mukana.

Mitenköhän siellä häissä käy?