Iltoja, joina Aikavaras ei meinaa nukahtaa. Hyörii ja
pyörii, nousee istumaan ja kömpii pois sängystä. Hokee ”pahaa unta”. Kerran
taisi herätä johonkin sellaiseen juuri nukahdettuaan, nyt pelkää sen toistuvan.
Kuluu vartti ja puolet toisesta, nukuttaja vaihtuu lapsen pyynnöstä. Välillä Äitikin kelpaa. Onneksi Unirosvo ei kaipaa ruokaa juuri silloin.
 |
| Bongaa käsi, puolikas tutti, toinen silmä ja kierrätysfarkuista tehty pupu, Aikavarkaan vauvalahja ystävältäni lokakuussa 2012 |
Lopulta Aikavaras vetää peiton naamalleen, huokaa
”hyvää unta” ja alkaa kuorsata.
 |
| Kunhan noita leegoja muistaa väistellä |
Olohuone puoli kymmeneltä illalla todistaa, että periaatteista on lipsuttu. Joskus mainostin, että meillä kerätään lelut ja pinotaan kirjat joka ilta, ja ennen päiväuntakin.
Ajat muuttuvat.
***
Aamuja sellaisten öiden jälkeen, joina maitorään
täyttämästä nenästä kärsivä Unirosvo ei nuku selällään eikä vaakatasossa. Kun maito menee sisäänmeno- ja ulostulomatkallaan väärien röörien läpi, uni
tulee vain vatsallaan (en kerro tätä neuvolassa) mun mahaa vasten.
Aamupalan jälkeen etsin NenäFriidaa kaapista vauva olkapäällä rohisten,
tuikkaan suolatippoja, pyydän anteeksi ja imen nenää tyhjemmäksi.
Sillä aikaa Aikavaras paikantaa serpentiinipaketin ja mattopiiskan. Tuntuu ihan normaalilta elämänmenolta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti