Iltapäivä Zoolandiassa

Taitaa ensi kesänä olla paikallaan hommata kesäpassi Zoolandiaan. Sen verran hyvin Aikavaras siellä on viihtynyt kummatkin kerrat, juhannuksen alusviikolla Miehen kanssa kahdestaan ja nyt torstaina koko perheen mukana. Isommille lapsille tekemistä löytyy vielä enemmän, kun pituus, paino ja kiipeilyvoima mahdollistavat eri vekottimien kokeilun. Lisäksi meiltä pääsee ainakin tällä hetkellä tosi mutkattomasti Liedon perukoille: bussit 402, 403 ja 404 ajavat puolessa tunnissa Turun keskustasta Zoolandian portin tuntumaan puolen tunnin välein ja pysähtyvät ihan tuossa sadan metrin päässä meidän kotiovesta. 

Lapsuusmuistoni Zoolandiasta tiivistyvät lähinnä eskimopuikkoon, Fanny-norsuun ja siihen karvattomaan, vastasyntyneeseen kaninpoikaseen, jonka näin siskojeni kanssa vuohien aitauksessa (sorkat olivat tehneet ikävää jälkeä). Ja automatkoihin keltaisen Ladan kyydissä, kaikilla lapsilla lippalakit päässä.

Torstain jälkeen päällimmäisiksi muistoiksi kiilaavat pomppulinnassa hyppiminen Aikavarkaan kanssa, pulleat kesävarpaat kahluulammikon vedessä, iloinen kolarointi sähköautoilla. Oli juna-ajelua, leppäkerttukarusellia, polkuautoilua aikuisen sylissä. Taapero jaksoi loistavasti nelisen tuntia ja kevyt sadekin alkoi vasta kun oli muutenkin aika suunnata kohti bussipysäkkiä. 

 

"Että! Myymää että!" Jep, kylmää vettä ja sehän vasta kivaa oli.

Ruoka oli huonoa, se on pakko sanoa. Ihanko oikeasti lapsiperheet toivovat ranskalaislinjaa nakkeineen ja nugetteineen? Vaikea uskoa. 

"Kotiruokabuffet". Just. No, appelsiinilohkoja sentään.

Unirosvo teki Muumimaailmat eli nukkui läpi iltapäiväekskursion, mitä nyt otti pikku maitohörpyt keskellä nurmikkoa sillä aikaa kun Aikavaras kahlaili.

Leikin kesäistä hippi-intiaania. Siis neuroottista, suorituspaineiden stressaamaa hippi-intiaania. Äiti muisteli kävelleensä samanlaisissa hapsukengissä 60-luvulla.

Käsi kädessä joutsenia katsomaan. Aikavarkaan kahlailu päättyi pikku plumpsahdukseen, joten paita meni vaihtoon.

"Una ajaa! Omaa uroa!" Yllättävän kärsivällisesti Aikavaras jaksoikin odottaa omaa vuoroaan, kun junaradan käyttäjällä oli muita kiireitä kuin laittaa juna ajamaan.

Kesävarpaat

Alle 3-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi. Suosittelen.