Ei mistään aiheesta mitään

Voisi kai sitä kirjoittaa paljonkin.   

Raportoida, miten nukkumaanmenot ovat sujuneet tutista luopumisen jälkeen. 

Ihmetellä, miten voikin olla että Aikavarkaan molemmat tärykalvot pullottavat märkää jo neljä päivää edellisen antibioottikuurin loppumisen jälkeen. Kertoa, että tälläkin kertaa korvatulehdusräkä pukkasi ulos myös kyynelkanavista. 

Mainita, että Mies on tämän viikon työmatkalla, että Mummeista on ollut korvaamattoman iso apu, ja lisätä vielä että Aikavaras kaataa välillä hiekkaa kengästään eteisen lattialle ja sanoo että se oli tosi iso apu. 

Ihastella, että Aikavaras on onnistunut nukkumaan päiväunensa vaikka naapurissa hajoitetaan kylppärin seiniä ja meluhaitta on kriittiseen aikaan melkoisen merkittävä. 

Päivitellä, että Unirosvo on nykyisin öisin nimensä veroinen ja siksi olen päivisin i h a n p u h k i (eivät nämä Aikavarkaan aamuöiset korvanpotemishalipulahuudotkaan asiaa auta). 

Huomioida, että mitä komeammaksi univelka kasvaa, sitä kohtuuttomammin hukkaan tavaroita ja murehdin Ebolan saapumista Suomeen. 

Laskea, miten monta suklaalevyäkiloa olen taas tuhonnut (tällä hetkellä lempparini ei enää ole vähintään 70 % tumma suklaa niin kuin parempiunisina aikoina, vaan Fazerin sininen ja Cloettan toffeetäytesuklaa).

Mutta ne kaksituntiset yöunet ja loppuyön kukkuminen tokkurassa. En nyt oikein keksi enempää sanottavaa mistään noista aiheista.