Veimme Miehen kanssa Aikavarkaan tekemään tuttavuutta
Ahvenanmaan kanssa. Totta puhuen myös mut. Jostain syystä Ahvenanmaa on jäänyt
multa täysin huomiotta, siitäkin huolimatta, että ruotsinlaiva seilaa
kotikaupungistani aamuin illoin Maarianhaminaa kohti eli lähtemistä ei voi syyttää vaikeaksi.
Tämäkin kesäreissu meni kivasti. Ekana ja vikana päivänä
paistoi, tokana oli sekä pilvipoutaa että pehmeää kesäsadetta, kolmantena
paiskoi vettä vähän enemmänkin iltaa kohti. Nähtiin silti paikallisia maisemia.
Asioitiin ruotsiksi, Mies sujuvasti, minä vähän kömpelömmin. Syötiin Miehen
kanssa liikaa karkkia ja liian vähän vihanneksia. Aikavaras ihastui
huoneenlämpöiseen ryövärinpataan alkuillan merituulessa nautittuna.
Menomatkalaivan pallomeressä oli tainnut ennen
Aikavarasta pulikoida joku räkänokka, koska sopivasti parin päivän kuluttua
Aikavarkaan nenä täyttyi limalla. Räkätauti, jeejee. Vähän suretti, että
paluumatkalla Viking Gracen leikkipaikat jäivät pikkukaverilta tyystin
kokeilematta, omatunto kun ei antanut periksi nakata nuhanenää pallomereen tai pikkulasten
leikkihuoneeseen viattomia tartuttamaan.
Tuli nähtyä, tuli käytyä, ja kotiin oli kiva tulla.
Pyykkivuorta on vielä jäljellä, laivakarkkeja ei.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti