Piti alkaa kantaa vauvaa muualla kuin koville
joutuvien olkalihasten varassa, niin suunnittelin.
No en alkanut: Kantoliina
tuntui taas hankalalta, sidonnat monimutkaisilta, vauva liian isolta kaikkien
miljoonien solmujen keskelle. Manduca taas – joka kerta kun kokeilin sommitella
vauvaa reppuun vastasyntyneiden kantamiseen tarkoitettujen ohjeiden mukaisesti,
vauva alkoi huutaa, ja se on aika epätyypillistä tälle vauvalle. Kerran se ei
alkanut huutaa mutta puklasi pari litraa klönttistä maitoa pitkin repun
sisäpintaa.
Homma jäi. En ole sinnikäs luonne.
Paitsi ettei jäänytkään. Päätin, että tauko yrittämisessä
on juuri sitä, pelkkä tauko.
Liinaa vierastan yhä. Sidontoja yrittäessä eksyn itse solmuun sen sisään, käsivarsien pituus ei riitä kangasmäärän käsittelyyn, trikookerrokset paisuttavat yläkropan palloksi.
Siksi turvauduin taas Manducaan. Ja
koska tunnen jo tuntevani vauvani, tämän oman Unirosvoni, päätin luottaa siihen
kuuluisaan intuitioon Manducan ohjekirjasen kuvien sijaan. Se ei tahdo pitää jalkojaan noin. Se ei ole samanlainen kuin tuo vauvanukke
noissa kuvissa. Siispä annan Unirosvon jalkojen jäädä repun sisään toistaiseksi niin kuin vauva niitä luontevasti pitää, jonkinlaiseen mykkyrään.
Mitä siitä seurasikaan?
Onnistuminen.
Mä vaan niin en osaa sommitella 3-viikkoista tuonne manducaan. Se oli esikoisen kanssa ihan pelastus, mutta hänellä sitä alettiin käyttää vasta runsaan kuukauden iässä, ja jalat levitettiin sivuille silloin jo. Nyt kriiseilen vaan koko ajan tuota jalkojen asentoa ja siksi kokeilusta ei tuu mitään. Äh. Ehkä suosiolla odotan tämänkin kanssa, että jalat saa levittää sivuille (mistä senkin sitten tietää koska saa!). En mä muista mitään enää. :)
VastaaPoistaBtw, meidänkin kakkonen on ihan tajuton puklailija. Oli tuo ekakin, mutta mä olin onnekkaasti jo unohtanut. Miten koko ajan saakin olla vaihtamassa vaatteita, ja puklupyykki pyörii, harsoja tarvii miljoonan... hoh!
t. Elisa ja neiti 3vkoa
Mä stressasin sitä lonkkien ns avautumista Aikavarkaan kanssa myös. Googlailin hulluna, ja jos sain oikean käsityksen - ja jos muistan oikein - niin jalat saa laittaa sivuille sitten kun vauva itsekin levittää ne selällään, yleensä kai 4-6 vk ikäisenä. Unirosvon jalat on repussa nyt siten kuin hän usein muutenkin pitää niitä: polvet sojottaa sivuille ja on peppua ylempänä samoin kuin siinä perus-sammakkoasennossa, mutta jalkaterät ovat yhdessä eivätkä siis sojota repun ulkoreunoja kohti. Hitsi, tajuaakohan tästä selityksestä mitään? Voisin ehkä lisätä kuvan tohon postaukseen... (Ja sitten joku fysioterapeutti haukkuisi mut pataluhaksi...)
PoistaHarsot pyörii täälläkin ahkerasti koneessa. Olen lisäksi tullut aika hyväksi asettelemaan vauvan niin, että sen kaulan ja vaatteiden kastumisriski pulautuksen tullessa minimoituu :-D
Kuvapostausta kehiin siitä asettelusta :D sekä tästä pukluhommasta että jalat manducassa -asennosta ;)
PoistaE
Huh! Onneksi hankin oman manducan käytettynä, joten mukana ei tullut mitään ohjeita. Vauva on viihtynyt manducassa siitä lähtien kun oli 3,5-kiloinen, eli ehkä kaksiviikkoisesta. Vauvatuen olen nepparoinut kiinni, koska se näytti siltä että niin pitäisi tehdä. Jalat ovat siis levällään sammakkoasennossa, joskin jalkaterät ja varpaat jäävät piiloon repun sisään.
VastaaPoistaLonkkien avautumistakaan en tajunnut stressata! Vauva on ollut enemmän tai vähemmän sammakkoasennossa syntymästään lähtien, lähinnä voimalla vääntämistä oon varonut. Hänellä epäiltiin lonkkaluksaatiota, ja lonkat olisi lastoitettu auki kaksiviikkoisena ellei kontrollissa olisi todettu terveeksi. Tästäkin syystä olin luullut, että sammakkoasento olisi vain terveellistä.
Joo, ainakin esikoisen kanssa on ihan riittävästi pohdittavaa ilman sammakkoasentoahdistustakin ;-) Mä sommittelin Unirosvon sykkyrään, koska se vastusti lonkkien avaamista, eli nimenomaan olisin joutunut vääntämään väkisin. Olen aika arka lonkkien kanssa, kun mulla itselläni on sellainen lonkkavika, jonka vuoksi lonkkien avaaminen on rajoittunutta ja kivuliasta.
PoistaNyt parin viime viikon aikana vauvan jalat on menneet ihan luontevasti repussa juuri niin kuin ohjeen mukaan kuuluukin. Aika taisi olla kypsä. Vaisto sanoisi, että vauvalle itselleen luonteva jalkojen asento ei voi olla kovin virheellinen - eli jos teidän vauva on alusta asti pitänyt lonkkiaan auki, sammakkoasennossa, niin varmasti se on ollutkin hyvä asento.
Kiva, että lonkkaluksaatio jäi vain epäilyksi! Tosin hoito taitaa olla huipputasoa, mutta onhan elämä pesuineen kaikkineen helpompaa kun vauvan lonkkia ei tarvinnutkaan lastoittaa.