(Bloggasin tekstin ennakkoon äitini läppäriltä, jossa Blogger toimi vähän eri malliin ja näköjään onnistuin julkaisemaan keskeneräisen tekstin. Tässäpä viimeistelty versio...)
Tiistain PikkuSiili-kirpputorireissulta tarttui mukaan pari kassillista kivoja kuoseja ja värejä. Erityisen lämmöllä muistelen kojua nro 79, jonka myyjä oli sisäistänyt kirpputorin idean, tai vaihtoehtoisesti halusi nopeasti eroon kaikesta. Monessa muussa myyntipisteessä pisti silmään esimerkiksi suhteellisen nuhjaantunut, haalistunut ja tahrainen H&M-perusbody, jonka uutenaostohinta lienee alle kympin, mutta nyt hintalapussa luki vitonen. Hei haloo! Kyllä ärsytti. Sitten saavuin taivaaseen, jonka numero oli 79. Hyvinpidettyjä, puhtaantuoksuisia (eli ei haise voimakkaasti myöskään hajustetulta pesuaineelta, jota en käytä omissa tai Aikavarkaan vaatteissa) ja todella kivan näköisiä bodeja, paitoja ja housuja eurolla kappale.
Tiistain PikkuSiili-kirpputorireissulta tarttui mukaan pari kassillista kivoja kuoseja ja värejä. Erityisen lämmöllä muistelen kojua nro 79, jonka myyjä oli sisäistänyt kirpputorin idean, tai vaihtoehtoisesti halusi nopeasti eroon kaikesta. Monessa muussa myyntipisteessä pisti silmään esimerkiksi suhteellisen nuhjaantunut, haalistunut ja tahrainen H&M-perusbody, jonka uutenaostohinta lienee alle kympin, mutta nyt hintalapussa luki vitonen. Hei haloo! Kyllä ärsytti. Sitten saavuin taivaaseen, jonka numero oli 79. Hyvinpidettyjä, puhtaantuoksuisia (eli ei haise voimakkaasti myöskään hajustetulta pesuaineelta, jota en käytä omissa tai Aikavarkaan vaatteissa) ja todella kivan näköisiä bodeja, paitoja ja housuja eurolla kappale.
Mukaan
lähti myös mm. Jonathanin vaaleansinisävyinen toppahaalari (huomaatteko miten
sujuvasti puhun jo näillä koodinimillä?). Äitini oli lisäksi paikantanut parit
syksyyn ja talveen sopivat kintaat sekä ommellut itse kaulurin Aikavarkaalle
(uskotteko nyt sen superjaksajuuden?). Pipoja löytyi, köh köh, oikeaa kaappia kaivelemalla ihan omasta takaa. Kenkäostoksille suunnataan ensi viikolla.
 |
| Toppapuku, herrasmiesneule ja sammarit |
 |
| Itse ommeltu kärpässienipaita ja lisää isojen poikien vaatteita. Mutta niin se mun "vauva" syö sujuvasti omenaa omin käsin ja aikuisin elkein, ja tykkää linssikeitosta, maustamattomasta viilistä ilman hedelmäsosehöystöä sekä munakokkelista. |
 |
| Farkut sekä edellisten kuvien ruskeat sammarit ja turkoosit velourpöksyt ovat vielä turhan isoja, mutta pidän peukkuja että pitkän talven jälkeen koittaa ensi vuonnakin kevät. |
 |
| Jopa mun kaltaiseni lastenvaate- ja design-ummikko tietää, että jos siinä lukee RISTOMATTI RATIA, se näyttää käyttämättömältä ja sen hinta on yksi euro, se on aika vähän pyydetty. Etenkin kun ruskealla velourpohjalla pyörii leppiksiä. |
 |
| Sininen fleecehaalari, sammakkopaita ja jonkun itse tekemät ulkoiluhaalarit, joissa on pepussa ja polvissa vedenpitävää kangasta. Turkoosi- ja oranssisävyisten lisäksi Aikavaras sai muutaman valkoisen perusbodyn. Pehmeille, väljille bodeille on käyttöä myös unipuvun aluspaitana, tämän hyrrän päällä kun ei peitto pysy öiden viiletessäkään. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti