torstai 20. maaliskuuta 2014

Ihmisten vaatteissa



Viikonloppuna sain kuin sainkin ulkoistettua itseni täältä torkkupeittojen ja polvesta reikääntyneiden pyjamahousujen Eldoradosta, kun ystävä piti 30-vuotisbileet. (Aikavaras täytti samana päivänä puolitoista, mutta jäi ilman kreisibailuja. Tai no, valvoi kyllä turhan myöhään ja pisti paikkoja matalaksi heittelemällä kaikkea.) Kun kerran kyytikin vei ovelle asti, eikä tarvinnut tarpoa luvattoman keväisen viikon jälkeen sataneessa hangessa ja istuskella kahdessa bussissa.

Teki hyvää. Tuntui että olen taas olemassa, muutakin kuin neljän seinän sisällä väsyneenä haahuileva haamu, joka käy vain Prismassa ja päiväkodin ovella ja oman pihan leikkipaikalla ja puhuu vain puolitoistavuotiaan kanssa ja pukeutuu rähjäisiin vaatteisiin, koska seuraavassa hetkessä ne muut rähjääntyisivät kuitenkin: Aikavaras pyyhkisi rinnuksiin nenän tai heittäisi ruokaa helman päälle, hormonihiki valtaisi kainalot, hiekkainen/kurainen/loskainen taapero kiipeäisi syliin. Turha mennä talviselle hiekkikselle niissä parhaissa äitiysfarkuissa; turha pestä niitä kurastuneita kevyttoppahousuja tänään, kun huomenna ne kurastuisivat taas. 

No sehän on arkea.

Tämä oli juhlaa (vaikka herätinkin pahennusta lähtemällä jo kymmeneksi kotiin). Pitihän siitä kuvakin ottaa, ja samalla tutkia taas muuttuneita mittasuhteita: 

Rv 29+3. OIKEASTI se näyttää isommalta.


Tuon mekon hankin Aikavarasta odottaessani kesäjuhlia varten samoilla raskausviikoilla. Ja ihan ihmisten osastolta, en mistään H&M:n mammarekistä! Ajattelin että tosi hyvä löytö, tätähän voi käyttää sitten myöhemminkin, ei-raskaana. Todellisuus oli toinen: imetysaikana mekko oli kerrassaan hyödytön napittoman ja ei-riittävän-alas-venyvän kaula-aukon vuoksi, ja imetysajan jälkeen se roikkui päälläni niin kuin olisin pelkkä henkari.

Ei sitä takaa päin vissiin näy (paitsi vaappumisesta), mutta vyötärö on mystisesti kadonnut. Tulethan pliis takaisin sitten joskus puolen vuoden päästä?

30 raskausviikkoa kilahti täyteen eilen. Hui! Vaaka on vähän rikki enkä osaa sanoa onko kiloja kertynyt kuusi vai yhdeksän, mutta ensi viikolla lääkärineuvolassa mittaillaan senkin edestä sitä sun tätä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti