Tuplat vai ei?

Ne maksavat käytettynäkin etelänmatkan verran, eivät mahdu kaikkiin busseihin ja harva malli meidän varastoonkaan, ja entä jos kumpikaan lapsi ei edes viihdy niissä?

Suuri tuplarataspohdinta 2014:

Kun raskaustesti näytti syyskuussa plussaa (tai itse asiassa kahta punaista viivaa), mietiskelin ohimennen tuplarattaiden tarpeellisuutta. Järkeilin ensin, että koska meillä on jo toiselta Isosiskolta saadut yhdistelmärattaat ja hekin selvisivät kolmesta alle puolentoista vuoden ikäeroin syntyneestä lapsesta ilman tuplia, miksi mekään sellaisia tarvittaisiin. Sittemmin muutin mieleni. Me käydään kaupassa käydään aina kävellen – ja alle kaksivuotiaalta tuskin voi edellyttää kävelyä Prismaan (puolitoista kilometriä suuntaansa plus ostosten keräily kaupassa) monta kertaa viikossa.

Eli edessä on tuplarattaiden hankinta. 

...vai? Viime viikkoina mielipiteeni on ollut ei. 

Ensinnäkin, Aikavarkaan rattaissa viihtymisessä ei koskaan ole ollut kehumista, mutta hiljattain se on laskenut entisestään. Kaveri tahtoo kävellä itse. (Tosin sinne minne itse tahtoo, eli autotielle ja ojiin, ja tietty juomaan kuralätäköistä.) Jaksaminen ja keskittymiskyky karttuvat ikäkuukausien kertyessä, joten voisin kuvitella mielelläni unelmoin, että kesän tullen Aikavaras tykkäisi kulkea sisaruslaudalla ja noudattaisi kävellessään jo hieman nykyistä tehokkaammin suuntaohjeita. 

Toiseksi, voihan olla, ettei Unirosvo viihdy vaunuissa. Voihan myös olla, että musta kehkeytyy toisen lapsen kohdalla vähän aiempaa taitavampi ja innokkaampi kantaja. Mielessä väikkyy nimittäin toiveikas ajatus, että jos sitä tällä kertaa ihan oikeasti opettelisi kantoliinan käytön ja tutustuisi pariin muuhunkin kantovälineeseen jo ihan pikkuvauva-aikana. Jos Unirosvo Aikavarkaan tavoin kärsii jonkinasteisesta refluksista ekoina elinkuukausinaan, pystyasento voi helpottaa vaivoja. Kantaminen saattaisi vähentää mahdollista itkuisuutta, ja ainakin vauva saisi läheisyyttä, vaikka iso osa huomiosta lohkeaisikin Aikavarkaan suuntaan. Jos vauva kulkisikin kesäaikana liinassa tai repussa sellaisilla reissuilla, joille otetaan vaunujen sijaan rattaat Aikavarasta varten? 

Kolmanneksi, meidän elämäntyyliä ei voi edes vitsikkäästi kuvailla meneväiseksi.  Tuplat olisivat tuikitarpeellinen hankinta, jos luuhattaisiin ostoskeskuksissa, vaatekaupoissa ja kahviloissa, jos vietettäisiin usein koko päivä jossain muualla ja jos Aikavaras nukkuisi edelleen päiväunet rattaissa. Mutta meidän elämä ei ole sellaista (koska minä en ole sellainen), ja Aikavaras on nukkunut päiväunet sängyssä 9-kuisesta asti; poikkeuspäivinä (kun esimerkiksi neuvola tai lääkäri on kesken päiväuniajan, ja koitan saada Aikavarkaan nukkumaan matkalla) Aikavaras kyllä nukahtaa liikkuviin rattaisiin, mutta unet kestävät tasan 29 minuuttia ja se on sitten siinä. Lisäksi ennustan tavallista kotipainotteisempaa kesää, josta hyvän osan Mieskin viettänee kotosalla (mahtavaa!). 

Ei me siis ihan vielä rynnätä hankkimaan tuplia varaston perukoille seisomaan vaunujen ja rattaiden jatkoksi – eiköhän jotkut vähintäänkin välttävät löydy suhteellisen nopealla aikataululla, mikäli käytäntö osoittaa tuplien olevan oleellinen osa arjesta selviytymistä. 

Toistaiseksi Unirosvoa varten hankittavien tarvikkeiden lista näyttää tältä: 

• hoitoalusta (meillä oli hoitopöydällä ystävältä lainattu puhallettava hoitoalusta, mutta se palautettiin jo omistajalleen – joka kolmisen viikkoa sitten lähetti terveiset Tyksistä ja sittemmin saapumisilmoituksen uudesta vauvasta ja tarvitsee näin ollen hoitoalustaa itse lähitulevaisuudessa)
• kynsisakset ja pehmeä harja (en ota äitiyspakkausta, koska vaatteita on niin maan valtavasti ja laatikkokin on säästetty Unirosvon ensisängyksi, enkä lukeudu äitiyspakkausfiilistelijöihin ja vuosikertojen hamstraajiin.)
• kantoliina
• ehkä tutti

Lisäksi Aikavarasta varten se seisomalauta. Kovaa shoppailua edessä. 

Vai olenko ihan hakoteillä tuplavaunuttomuuden suhteen?