Thairuokaa: paistettua kanaa, cashewpähkinöitä ja kuivattua chiliä

Vietimme Miehen kanssa kaksi vuotta sitten lähemmäs kolme viikkoa Thaimaassa. Viimeisessä etapissa, Chiang Maissa, päätimme viettää yhden päivän erillämme, kumpikin tehden jotain omaa. Syy taisi olla se, että Mies tahtoi osallistua johonkin vuoristo- ja alamäkipyöräilyretkelle, jonne mun antiuskalikkoluonteella ja pelosta lamaantuvalla koordinaatiolla ei ollut mitään asiaa. Lonely Planetimme mainosti Chiang Main thaikokkauskouluja, joten ilmoittauduin päivän kestävälle kurssille. Se oli loistava ratkaisu! Aamupäivällä kierreltiin torilla, tutustuttiin raaka-aineisiin ja maisteltiin hedelmiä. Sitten hommiin: valmistettiin yksi ruoka alkupalavalikoimasta (tulinen papaijasalaatti), yksi curryruoka (thai green curry kanalla), yksi keitto (kalaa ja katkarapuja kookosmaidossa), yksi wokki (paahdettuja cashewpähkinöitä, kanaa, kevätsipulia ja kuivattua chiliä) ja yksi jälkiruoka (tuoretta mangoa ja sticky ricea kookosmaitokastikkeella). Ja syötiin tietysti ne kaikki. Illalla en siis ollut parasta mahdollista päivällisseuraa. Muistaakseni lähinnä vierin kokkikoululta hotellille odottelemaan Miestä, joka palasi hurjastelupyöräilyltään kuraisena ja nälkäisenä.

 

Papaijasalaatti, ihan itse tehty! Ja suu paloi... "You want Thai hot, put five chilis. You want tourist hot, you put half a chili!" Niinpä.

 

 

Mangoa, sticky ricea ja kookosta, tämä versio kylläkin Koh Kutin maisemissa eikä Chiang Main kokkikoulussa.

 

Joka tapauksessa: Reissun aikaisemmissakin etapeissa, erityisesti Koh Changilla ja Koh Kutilla, kumpikin meistä tykästyi wokkiin, jossa oli paistetun kanan lisäksi paahdettuja cashewpähkinöitä, sipulia ja kevätsipulia sekä kuivattuja chilipalkoja. Kun kokkauskurssin vaihtoehdoista löytyi juuri se meidän lempiruoka, totta kai valitsin tekeväni (ja syöväni) sen. Että voisi sitten kotonakin. Reseptivihkosen sai mukaan, siitä olisi helppo katsoa ohjeet.

Öh. Ei ole tullut tehtyä. Mutta eihän siitä ole kuin vasta kaksi vuotta.

 

Jos menet Chiang Maihin ja tahdot osallistua kokkikurssille, suosittelen Baan Thai Cookery Schoolia lämpimästi!

 

Kun pahin pahoinvointi oli takana päin ja ruoanlaittointo tai ainakin -kykenevyys alkoi palailla, kaivoin keittokirjalaatikostani sen thaikokkikoulun vihkosen inspiraatioksi. Se ehti lepäillä keittiön pöydällä jokusen viikon, ennen kuin sain tartuttua tuumasta toimeen. Onneksi sain: ruoasta tuli tosi hyvää.

Tässä käyttämäni resepti: 

300 g kanaa suikaloituna (alkuperäisessä pienempi määrä, mutta pienempää pakettia en löytänyt)
1,5 dl cashewpähkinöitä
100 g tuoreita herkkusieniä viipaloituna (alkuperäisessä jelly mushroom)
1 iso sipuli isohkoina paloina
6 minimaissia pituussuunnassa halkaistuna (nämä jätin pois, kun ei tehnyt yhtään mieli)
0,5 dl kevätsipulia pilkottuna
3 tl hienonnettua valkosipulia
kuivattua chiliä maun mukaan
1,5 rkl kalakastiketta (veg: soijakastike käy)
6 rkl osterikastiketta (veg: sienikastike käy)
3 tl sokeria (tämän jätin pois)
6 rkl öljyä (käytin rypsiä, Thaimaassa taitavat käyttää jotain ihan muuta)
 
1. Kuumenna öljy wokkipannussa ja paahda pähkinät kauniin ruskeiksi. Siirrä pähkinät odottamaan, jätä öljy pannuun.
2. Kuullota valkosipuli keltaiseksi. Lisää sienet ja kana ja paista, kunnes kana on kypsää.
3. Lisää sipuli ja chili. Sekoittele hetki.
4. Lisää kala- ja osterikastike, sokeri, kevätsipuli ja pähkinät. Sekoittele kiehuvan kuumaksi. Tarjoa keitetyn riisin kanssa.

Kevätsipulia, herkkusieniä, sipulia, valkosipulia, kalakastiketta ja osterikastiketta. Ready for action!

Vaikka tiesin että thairuoassa käytetään paljon kala- ja osterikastikkeita, ja vaikka syön thairuokaa tosi mielelläni, olen silti vierastanut kastikkeiden hankkimista ihan kotiin asti. Turhaan. Ei ne niin epäilyttäviä ole, ne säilyvät kauan jääkaapissa, ja ainakaan tätä ruokaa ei oikein olisi ilman voinut valmistaa. Aikavarkaan annoksesta jätettiin pähkinät pois (koska pureskelutaito on vielä vähän vaiheessa), ja kuivatut chilit ripoteltiin hiutalemuodossa aikuisten annosten päälle vasta syömisvaiheessa. Luin sittemmin vanhasta Pirkka-reseptilehdestä, että K-ryhmällä olisi valikoimissaan kokonaisia kuivattuja chilipalkoja – kunpa vain selviytyisin joskus Pirkka-kauppaan asti, niin voisi tehdä tätä ruokaa uudestaan ja vielä vähän autenttisempana versiona.  

 

Pähkinät pannulla

  

Valmiista ruoasta ei tullut otettua kuvaa. Olin ajatellut läiskäistä tähän kuvan siitä Chiang Maissa tekemästäni originaaliversiosta, mutta kuvassa onkin mukana mun naama, enkä saanut rajattua sitä pois (uusi kone, ei tuttua ohjelmaa). Reseptivihko lupailee kuitenkin tämän näköistä murkinaa:

 

 

 

Reseptistä kunnia Baan Thai Cookery Schoolille, joskin suomensin sekä kielellisesti että saatavuudellisesti. 

 

P.S. Tämä ruoka tuli vähän tavallista ateriaa kalliimmaksi. Ei raaka-aineidensa vuoksi, vaan siksi että piti ostaa myös wokkipannu. Päädyin mittavasta valikoimasta huolimatta ihan perus-Tefaliin. Kyllä ne Thaimaassakin sai tehtyä hyvät ruoat ilman suomalaisten julkkiskokkien brändäämiä tuplahintaisia pannuja.