Rrrrrrokko!

Nuha ilman yskää, yskä ilman nuhaa, yksi keuhkokuume, pientä nuhaa, pientä yskää, talviatooppinen iho. Tylsä tautikuvasto, ajatteli Aikavaras ja päätti hommata itselleen enterorokon.

Ilmeisesti päiväkodista pari viikkoa sitten tarttunut kuumeeton nuha oireili vähän on-offina ja kovasti lievänä suunnilleen keskiviikkoon asti. Sitten rääneritys kiihtyi. Torstai-iltapäivänä Aikavarkaan suupieleen puhkesi finnimäisiä punaisia näppylöitä. Pari huomasin myös pepussa, yhden kämmenselässä. Kiihkeää googlailua, Mummeille soittelua – paras arvaus oli, että liittyy atooppiseen ihoon, ja että kun nenä vuotaa, kuolaneritys kiihtyy, ja lisääntynyt kuolaaminen on ärsyttänyt suupieliä. Ihan enterorokoltakaan ihottuma ei vaikuttanut, vaikka sitäkin mahdollisuutta pyöriteltiin.

Perjantaiaamuna näppyjä oli myös toisessa suupielessä. Kutinaa niihin ei vaikuttanut liittyvän, eikä suun sisällä ollut rakkuloita, lämpökin pysyi normaalina, joten lapsi pääsi aamulla päiväkotiin kun mä lähdin, hmm, nautiskelemaan (or not) viimeisestä toimistopäivästä vähään aikaan. Pakkohan sinne oli mennä kääntymään, kun työpöydälle oli jäänyt sentään yksi avokadokin. Soitin töistä neuvolaan, sieltäkin veikattiin perimmäiseksi syyksi atopiaa. Iltapäivällä lapsen naama oli kuitenkin sen verran säälittävässä kunnossa paksun liman peittämine nenineen, että varasin lauantaiksi lääkäriajan. Samalla voitaisiin tarkistuttaa kaksiviikkoisen räkäisyyden jäljiltä korvat, kysyä voidevinkkejä rutikuivaa ihoa varten ja näyttää niitä pohkeiden ja reisien atooppisia läiskiä, joita runsaan viikon hydrokortisonikuurikaan ei riittänyt parantamaan.

”Rrrrokko”, Aikavaras toisti komealla kurkkuärrällä kun kuuli mun spekuloivan eri vaihtoehtoja Miehen kanssa ääneen. (Kurkkuärrä on äänneperheen uusin tulokas. Aika usein huomaan ilmoittavani: ”Kuules nyt pikkuherra, nyt puetaan vaippa / mennään pesulle / kerätään lelut.” Aikavaras onkin alkanut toistella tuota herraa: ”Ärra, ärra!”)

Ja oikeassa Aikavaras oli. Kun meidät tänään kutsuttiin sisään Mehiläisessä, lääkäritäti totesi jo ennen kättelyä että on sitten lapseen iskenyt enterorokko.

Taudille ei sinänsä voi tehdä yhtään mitään. Hyvä oli kuitenkin saada varmistus, etteivät ärhäkänpunaiset näppylät ole esimerkiksi flunssapöpöjen aiheuttama, antibioottivoidetta vaativa bakteeritulehdus. Hyvä oli myös saada rasvasuosituksia ja Locoid-kortisoniresepti sekä kuulla, että korvat ja keuhkot ovat loistokunnossa. 

Onneksi tämä Aikavarkaan versio näyttäisi olevan sellaista lievempää sorttia, eilisen jälkeen kun ei ole ilmestynyt uusia näppyjä ja nuo vanhatkin ovat jo vähän rauhoittuneet. Ruokahalu kaverilla ei ole ihan niin maksimissa kuin tavallisesti ja sieraimet ovat aika ärtyneet jatkuvasta limanerityksestä, mutta yleisvointi on rokkoisenakin varsin energinen. 

Sekä lääkärin että nettilähteiden mukaan enterorokkoinen saa mennä päivähoitoon, kun kuumetta ei ole ja lapsi jaksaa leikkiä. Eristystoimia ei vaadita, eikä mahdollista tartuntaa raskausaikana pidetä riskinä. Tauti on myös tarttuvimmillaan ennen kuin se oireilee näkyvästi, joten Aikavaras on varmaan levittänyt sitä tehokkaasti alkuviikolla. Lisäksi enterorokkoa aiheuttavia viruksia on aikamoinen rykelmä, joten toisin kuin vaikkapa vesirokko, enterorokon voi saada uudestaankin. Sen voi sairastaa pelkkänä lieväoireisena flunssanakin, joten mene ja tiedä, ehkä mulla on se juuri nyt. Näppylöitä (k)en kaipaisikaan… Enterorokko paranee suunnilleen viikossa, mutta viruksia voi erittyä vielä parin viikon ajan, ja itämisaika on 3–7 päivää. Omia näppylöitä voidaan siis odotella vielä useita viikkoja. 

Ystävät ja toverit, pysykää loitolla jos teillä on tiedossa tärkeät bileet, ekat treffit tai hääkuvaus.