perjantai 23. toukokuuta 2014

Peittelyä



Peitto ei koskaan ole pysynyt Aikavarkaan päällä. Lapsi on vauvasta asti kohkannut nukahtamisvaiheessa niin, että ajatus peittelystä on kerrassaan utopistinen. Jos Aikavarkaan on peitellyt nukahtamisen jälkeen, peitto on unen läpikin häirinnyt ylimääräisenä turhakkeena, ja kaveri on potkinut sen kiukkuisesti pois. Ehkä jopa roikottanut peittoa puoli neljältä aamuyöllä pinnasängyn laidan yli ja itkenyt kauhuissaan: miksi tuo oli täällä?

Menneen talven ja kuluneen kevään öinä peitto vakiintui kyllä olennaiseksi osaksi sängyn petivaatetusta, mutta sen funktio oli lähinnä toimia epäesteettisenä myttynä sängyn nurkassa. Lastensänkyyn siirtymisen jälkeen aloin asetella peiton eräänlaiseksi laitapehmusteeksi, kun tuo temmeltäjä kolistelee koipiaan mustelmille unta etsiessään ja vieläkin nukahtaa usein poikittain sänkyyn, poski puista laitaa halaten.

Kelit kuumenivat ja päiväunivaatetus keveni. Joten luonnollisesti nyt on oikea aika opetella peiton oikeaoppinen käyttö.


2 kommenttia:

  1. Meillä tyttö nukkui lastensänkyyn siirtymiseen asti unipussissa ja nyt kun pitäisi käyttää peittoa niin eihän se päällä pysy, ei sitten millään. Paitsi tänään, hikisenä ja kuumana päiväuniaikana, silloin meidänkin tyttö nukkui onnellisena peitto melkein korviin asti vedettynä. Outoja tyyppejä nuo lapset :D hassua muuten tuo poikittain nukkuminen - tyttö on nyt viikon verran nukkunut lastensängyssä, jossa mahtuu juuri ja juuri nukkumaan poikittain. Ja poikittainhan se sitten nukkuu tai miten milloinkin. Viime yönä havahduin siihen, että se istui jalat ristissä lattialla sängyn vieressä ja puhui unissaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mekin yritettiin unipussia aikoinaan, mutta 4 kk kääntyilijä ahdistui siitä. Jotenkin tyyppi on aina tuntunut tahtovan olla "vapaana". No, uusi unipussiyritys uuden tulokkaan kanssa!

      Oh, teillä kasvaa unissakävelijä :-) Miten lastensänkyyn siirtyminen on nyt onnistunut? Ilmeisesti paremmin kuin viime yrittämällä?

      Poista